Kaukana kaikesta

Lanjarónista matkani jatkui Granadaan, jossa vietin kolme yötä Oasis Backpackers' Granada -nimisen hostellin naisten kuuden hengen dormissa. Vaikka öisin oli pakko pitää korvatulppia, jotka nekin auttoivat vain osin, niin hostellissa löysi seuraa helposti ja tutustuin kolmeen eripuolilta maailmaa olevaan naiseen erityisen hyvin. Japanilainen reikimestari ja parantaja, sveitsiläinen opettaja, joka reissaa jatkuvasti, sekä yhdysvaltalainen joogaopettaja tarjosivat erittäin mielenkiintoisia keskusteluja ja samanhenkistä seuraa niin Granadan graffititaidetta katsomaan, uskomattoman upeaan Alhambraan kuin illallispöytään tai churroja nauttimaan. Olen äärimmäisen kiitollinen näistä kohdalleni osuneista ihanista naisista ja mukavista päivistä Granadassa.



Granadasta matkani jatkui junalla Almeríaan, josta ensimmäisen vapaaehtoispaikkani emäntä tuli hakemaan minut. Ajoimme Almeríasta Tabernasin autiomaahan, jossa Lucainena de Las Torres -nimisen pikkukylän lähettyvillä on upea ekologisen elämäntavan mukaisesti rakennettu ja ylläpidetty Andalusialainen finca.

Täällä sähköä ja lämmintä vettä saadaan aurinkopaneelien ansiosta ja oma kaivo tarjoaa vettä muuten hyvin kuivalla alueella, mutta esimerkiksi matkapuhelinverkkoa ei ole kuin muutaman metrin laajuisella alueella talon takapihalla - ja sielläkin yhteys tulee ja menee. Ruoka laitetaan kaasuhellalla tai -uunissa, tiskit tiskataan käsin eikä televisiota tai nettiyhteyttä löydy koko tontilta. Sen sijaan löytyy upea luonto, kaksi joogahuonetta, lukuisia istuskelupaikkoja patioilla, kattoterassilla tai puiden alla, sekä rauhaa ja hiljaisuutta.


Tämä totaallinen irrottautuminen modernista maailmasta on ollut todella virkistävää. Aika kuluu kevyiden vapaaehtoistöiden lisäksi lukien, mietiskellen, kävellen lähimaastossa tai jutellen muiden täällä olevien ihmisten kanssa. Iltaisin on pilkkopimeää ja Linnunrata näyttäytyy pilvettöminä öinä koko komeudessaan. Kun kaskaat lopettavat konserttinsa noin kymmenen aikaan illalla, niin hiljaisuus on täydellistä. Mitään, siis yhtään mitään, ei kuulu. Olen nukkunut täällä paremmin kuin aikoihin - huoneessani asuvasta lukista huolimatta. :)


Aikaa itselle ja omille ajatuksille, lukemiselle, levolle ja rauhoittumiselle. Sitä olen kaivannut jo pitkään ja sitä tämä paikka todellakin tarjoilee. Vaikka Granada oli hieno kokemus ja kiva kaupunki - ja siellä tapaamiani ihmisiä onkin jo vähän ikävä - niin tällä hetkellä nautin todella paljon tästä autiomaan rauhasta kaukana kaikesta.

Kommentit

  1. Kuullostaa täydelliseltä paikalta ladata akkuja <3 Odottelen joogakuvia pian! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joogakuvia ei taida olla tulossa, vaikka yhdellä tunnilla olen kyllä jo ollut. ;) Akkujen latautuminen on kuitenkin todellakin taattua täällä. :)

      Poista
  2. Siis vaikuttaa taivaalta tuo paikka ja enkeleistä tiellesi tulleet ihmiset. Sinä vaikutat virkistyneeltä
    ( lukista huolimatta ) Kuvat ovat upeita, lisää niitä. ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmiset ja paikat ovat todellakin olleet aivan ihania! Lukkien kanssa olen koko ajan paremmin sinut: niitä on pahimmillaan ollut kaksikin mun huoneessa, mutta kunhan pysyvät pois sängystä, niin siedän niitä. ;)

      Poista
  3. Linnunradan näkeminen koko komeudessaan on upea kokemus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin todella on. Ilokseni olen päässyt ihailemaan sitä melkein joka ilta, pilvisiä iltoja on ollut vain kourallinen. :)

      Poista
  4. Luin viiveellä ja nyt blogisi löytyykin aloitusnäytöltä😊 Ihanaa Hanne! Tulee tunne että energiaa virtaa todella! Nauti ja ota kaikki se aika mitä itsellesi tarvitset 😊

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentit ja keskustelu on erittäin tervetulleita, mutta muistathan hyvät tavat ja kunnioitat muita kommentoijia. Asiattomat kommentit poistetaan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Uusi yritys - yksin olemisesta ja kohtaamisista

Ensimmäinen päivä auringossa