Lanjarón

Lanjarón on viehättävä pikkukylä Sierra Nevadan vuoriston eteläosassa, noin 50 kilometrin päässä Granadasta. Lanjarónia kuvataan porttina läntisen Alpujarran alueelle. Paikka on kuuluisa vedestään, jota myydään ympäri maata pullotettuna ja josta paikan päällä nautitaan mm. kylpylöissä. Valtaosa turisteista olikin espanjalaisia, selvästi vanhempia kylpylävieraita, vaikka joukossa jokunen ulkoilmaliikunnasta nauttimaan tullut ulkomaalainenkin oli. Silti joka paikassa puhuttiin pääasiassa espanjaa ja esim. omasta hotellistani ei tosiaan löytynyt ollenkaan englantia puhuvaa henkilökuntaa.

Hotel Central, jossa yövyin, oli vanha ja äänieristys olematon, mutta henkilökunta todella ystävällistä (vaikkei yhteistä kieltä aina ollutkaan) ja huone valtavan iso ja siisti. Kylpyhuoneessa oli lattialämmitys ja pääkadun puolelle aukeavasta ikkunasta kuului korviahuumaava lintujen sirkutus etenkin aamulla ja illalla. Maksoin 25€/yö, joten hinta ei todellakaan ollut paha siististä omasta huoneesta jääkaapilla ja televisiolla.

Kylä itsessään on nopeasti nähty ja esimerkiksi kaupat, ravintolat ja kahvilat keskittyvät pääasiassa pääkadun varrelle. En uskaltautunut yksin vaellusreiteille, mutta niitä olisi muutama erilainen lähtenyt suoraan kylästä. Katuun merkityt jalanjäljet johdattivat eri reittien lähtöpaikoille.

Sen sijaan kävin tutustumassa paikalliseen puistoon "Parque El Salao" (tai joissain kylteissä/kartoissa El Parque del Salado), joka ensiksi vaikutti melko tylsältä ja ylihoidetulta paikalta lasten leikkipaikkoineen ja kivettyine katsomorakennelmineen. Kun malttoi kulkea eteenpäin, huomasi puiston muuttuvan enemmän luonnontilaiseksi ja kävelyteiden poluiksi, jotka laskeutuivat jyrkästi rinnettä alas. Puistosta olisi päässyt kulkemaan myös alas vanhan linnan raunioille, mutta iltapäivän väsymys kuumuudessa ja ajatus paluusta jyrkkään ylämäkeen sai minut tyytymään raunioiden ihailuun välimatkan päästä.

Maisemat oli todellakin upeat ja kylään ja kylästä johtavat serpentiinitiet tuntuvat vetoavan erityisesti motoristeihin. Kaksipyöräinen (joko polku- tai moottoripyörä) onkin kapeilla kaduilla kyllä paras valinta, sillä kaksisuuntaisia katuja ei juuri ole ja yksisuuntaisetkin välillä niin kapeita, että ihan hirvittää.

Vaikka turistit pääosin vaikuttivat liikkuvan omilla autoilla tai moottoripyörillä, niin julkisillakin pääsee monesta suunnasta. Esimerkiksi Granadaan on Lanjarónista vain tunnin bussimatka ja busseja kulkee useita päivässä. Bussit tuntuvat myös kulkevan enemmän tai vähemmän aikataulussa eikä 4,27€ lipusta Granadaan ole paha hinta.

Jos haluaa taukoa isojen kaupunkien ja turistikohteiden hälinästä ja tykkää liikkua ulkona, niin Lanjarón on kyllä ehdottomasti piipahtamisen arvoinen kohde. En siellä toistamiseen jaksaisi yksin ehkä kolmea yötä viipyä, mutta voisin hyvinkin kuvitella palaavani tuonne vielä jonain päivänä uudelleen vaikka päivän tai kahden ajaksi.