Kompakti Cádiz

Juna on puksuttanut Sevillasta jo hyvän tovin etelään, kun vihdoin lähestymme Cádizia kapeaa kannasta pitkin. Maisema on kerrassaan huikea ja harmittelen, kun junan ikkunasta ei saa napattua oikein minkäänlaista valokuvaa. Onneksi näkymä on tallentunut verkkokalvolleni - toivottavasti myös pysyy muistissa. 😄

Merenrantakaupunki Cádiz on käsittääkseni yksi vanhimpia eurooppalaisia kaupunkeja (foinikkialaiset perustivat sen vuonna miekka ja kirves) ja kaupunki henkii historiaa. Kapeat mukulakivikadut ovat tuttuja jo monesta muustakin vanhasta kaupungista ja monen muun kaupungin tapaan myös Cádiz tarjoilee paljon pieniä aukioita ja puistoja. Jotenkin Cádizissa on kuitenkin omanlaisensa tunnelma, josta tykkään kovasti. Cádizin vanhassa kaupungissa pääsee kävelemään lähes koko niemen ympäri rantakatuja pitkin. Kaunis (tosin yllättävän pieni) Playa de la Caleta tarjoilee mahdollisuuden auringonottoon ja uimiseen ja Parque Genovés ilahduttaa vehreydestä pitävää.



Itse viivyin Cádizissa vain kaksi yötä, mutta vanhan kaupungin ehti siinä ajassa nähdä oikein hyvin. Nähtävyyksiä en varsinaisesti kierrellyt, vaan sen sijaan keskityin merenrantaan, kaupungin pieniin katuihin, puistoihin ja kauppahalliin (Mercado Central). Kauppahallissa nautin maittavan lounaan kahtena päivänä muutamalla eurolla ja iltaisin keskustan tapasbaareissa sai mahansa täyteen viinilasin kera 8€:lla. Vaikka kaupunki onkin nähty melko lyhyessä ajassa, niin nautin kuitenkin Cádizin tunnelmasta niin paljon, että tänne voisin palata uudelleen pidemmäksikin aikaa leppoisalle rentoutumislomalle. Ja jos haluaa laajentaa reviiriä, niin vanhasta kaupungista lyhyen matkan päässä on myös uudempi osa kaupunkia, josta löytyy ainakin enemmän shoppailumahdollisuuksia ja useampikin ranta lisää.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kommentit ja keskustelu on erittäin tervetulleita, mutta muistathan hyvät tavat ja kunnioitat muita kommentoijia. Asiattomat kommentit poistetaan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kaukana kaikesta

Kuva
Lanjarónista matkani jatkui Granadaan, jossa vietin kolme yötä Oasis Backpackers' Granada -nimisen hostellin naisten kuuden hengen dormissa. Vaikka öisin oli pakko pitää korvatulppia, jotka nekin auttoivat vain osin, niin hostellissa löysi seuraa helposti ja tutustuin kolmeen eripuolilta maailmaa olevaan naiseen erityisen hyvin. Japanilainen reikimestari ja parantaja, sveitsiläinen opettaja, joka reissaa jatkuvasti, sekä yhdysvaltalainen joogaopettaja tarjosivat erittäin mielenkiintoisia keskusteluja ja samanhenkistä seuraa niin Granadan graffititaidetta katsomaan, uskomattoman upeaan Alhambraan kuin illallispöytään tai churroja nauttimaan. Olen äärimmäisen kiitollinen näistä kohdalleni osuneista ihanista naisista ja mukavista päivistä Granadassa. Granadasta matkani jatkui junalla Almeríaan, josta ensimmäisen vapaaehtoispaikkani emäntä tuli hakemaan minut. Ajoimme Almeríasta Tabernasin autiomaahan, jossa Lucainena de Las Torres -nimisen pikkukylän lähettyvillä on upea ekologisen el...
Lue lisää

Uusi yritys - yksin olemisesta ja kohtaamisista

Tänään tekniikka ei ole ollut mun puolella... Olen yrittänyt vaihtaa yhteen palveluun salasanaa, mutta sivusto ei suostu toimimaan (ainakaan iPadilla). Olen yrittänyt päivittää cv:tä nettikahvilassa, mutta koneella ei ollut Wordia, joten muotoilut heitti ihan häränpyllyä. Sen jälkeen onnistuin poistamaan edellisen postaukseni, kun olin tallentanut draftina aiemman version tekstistä ja luulin poistavani sen draftin. *huokaus* Pitäisi varmaan käydä nukkumaan, mutta laitetaan nyt vielä tämä aikaisempi versio tekstistä koskien yksin olemista ja kohtaamisia, niin ei jää täysin nämä pohdiskelut pois. Yksin ollessa on pakko kohdata itsensä. Muiden ihmisten ympäröimänä on helppo vain mennä virran mukana ja turruttaa sisäinen ääni puuhasteluun, muiden kanssa seurusteluun, arkiseen suorittamiseen. Olen toki alkanut kuunnella omaa sisäistä ääntäni koko ajan paremmin jo viimeisen vuoden aikana elämän vuoristoradan napattua kyytiinsä. Silti iso syy sille, että lähdin yksin pitkälle reissulle (maaha...
Lue lisää

Ensimmäinen päivä auringossa

Kuva
Eilinen päivä meni matkustaessa. Lensin Helsingistä Tukholman kautta Malagaan, joten sain hyvin tuntumaa myös lentokentällä hengailuun. Arlandan kentällä on onneksi hyvät puitteet 3,5 tunnin odotteluun, joskin ruokatarjonta oli aavistuksen pettymys - niin paljon lämpimissä ruoissa painottui hampurilaiset ja muu grilliruoka. Toki muutakin sapuskaa löytyi, mutta selvästi raskaampi (ja rasvaisempi) dominoi. Pistokkeita mm. kännykän lataukseen löytyi todella hyvin ja istuimia oli tavallisista lähtöporttien istuimista sohviin. Ilmainen wifi 3 tunnin ajan, joten pääsi surffailemaankin kaikessa rauhassa, kun ei jaksanut koko aikaa tuijotella ihmisvilinää tai lukea. Sitä kyllä pitää vähän ihmetellä, että koko matkan Hesasta Malagaan sain tehdä näyttämättä kertaakaan henkkareita. Onhan tämä vapaa liikkuvuus ihan kivaa, mutta jotenkin toisi tietynlaista turvallisuuden tunnetta, jos edes jossain vaiheessa matkaa joku katsoisi, että kuka sillä mun nimellä ja lentolipulla matkustaa... Passia kysytt...
Lue lisää